Kokki kolmonen keittiössä

Siinä minä seisoin keittiössä tuijotellen eteeni nostettua vakumiinpakattua lihakönttiä. Siitä olisi tarkoitus taikoa ruokaa. Niin kauan pystyin pysymään erossa tästä kauan välttelemästäni raaka-aineesta, mutta siinä se nyt oli nokkani edessä. Välttelyn syy on tietty se ettei kädentaitoni keittiön puolella ole mitään tähtitasoa. Yleensä haastavamman ruuan kokkaaminen joko päätyy mauttomaan lopputulokseen tai totaaliseen katastrofiin. Siksi tähän asti olen vältellyt tämän raaka-aineen käyttöä peläten sen täydellistä pilaamista. No aikani nettiä selaten päädyin tekemään hirvi stoganoffia. Ainekset kaupasta ja lihan kimppuun. Löysin netistä helpon reseptin, jota muokkasin vähän omaan käyttöön sopivammaksi jättämättä kuitenkaan enempiä raaka-aineita pois. On aika astua pois mukavuusalueelta.

Lihan pilkkomisen jälkeen pannulle kaadoin vähän öljyä ja leikkasin pienen palan voita makua antamaan. Lihoja siinä sitten herken ruskitaessa lisäsin hieman mausteeksi suolaa, pippuria ja riistamaustetta.

Lihojen ruskistamisen jälkeen kaadoin lihat pataan, pilkoin sipulin, kaadoin sekaan tomattipyreen sekaan ja lopuksi keitin vettä johon sekoitin lihaliemikuution jonka kaadoin muiden mukaan pataan. Sekoirus ja uuniin 2 1/2 tunniksi.

Aikani sitten siinä touhusin ajan kuluksi muksujen kanssa. Hoidin ilta toimet ja laitoin muksut nukkumaan. Aika oli täynnä ja pata pois uunista. Hyvältä tuoksuu. Lopuksi lisäsin sitten sekaan pienemmäksi pilkotut suolakurkut ja smetanan. Kauan mietin että jätänkö smetanan pois, mutta aika kokeilla uusia makuja. Koemaisto! Mitä olen mieltä.... Aika hyvää näin amatööriltä! Taidan jatkossakin kokeilla hieman haastavampia ruokalajeja, mutta lähi aikoina turvaudun tuttuihin ja turvallisiin resepteihin, ilman epäonnistumisia.

Ohje:

700g hirvenlihaa
1 sipuli
1dl tomaattipyrettä
500ml lihalientä
200g suolakurkkuja
1prk smetanaa
öljyä/voita paistamiseen
Mausta makusi mukaan.

Tarjoile pottujen tai riisin kanssa

- Janita 

Rakkaudesta lajiin

Ompelu, tuo ihana harrastus, joka on vapaa päivien ajanviete kaikkien muiden harrastuksien ohella kulkenut mukana nyt useamman vuoden. Tämä harrastus on saanut oman luovuuden näkyä muuallakin kun vain valokuvissa ja paperilla. Se fiilis kun näkee oman " luomuksensa" käytössä on ihan paras. Ja ne kehut kun omaa kädenjälkeä kehutaan ja saa muutenkin positiivista palautetta. Tämä on harrastus mistä todella nautin ja tykkään. Tykkään myös ilahduttaa muita ompeluksillani, joten siitä se idea sitten lähtikin. Netti tutun kanssa sovittiin että tehdään ompelu vaihtarit. Kumpikin ompelee toisen lapselle jotain pientä. No itsellähän alkoi inspiraatiot kukkia ihan pursuamiseen asti. No pian löysinkin itseni vakio kangaskaupastani vaikka koittanut karttaa sitä viimeiseen asti, sillä en IKINÄ pääse sieltä ostamalla vain hakemaani kangasta vaan lähden aina täyden pussukan kanssa. Paheeni ei ole kengät, korut sun muut shoppailut vaan kankaat! Mitä hellyyttävimpiä ihanuuksia oli taas tullut ja no niinhän siinä tosiaan kävi et tuli ostettua muutakin kun vain se hakemaan lähdetty kangas. Mutta takaisin asiaan. Kotiin päästyäni tongin kaavapaperin ja kaava-arkin esiin ja aloitin piirtämällä oikean kokoiset kaavat ja ei muuta kuin työntouhuun!

Kauan emmin kyllä että tuleekohan liian synkkä, mutta
päätin pysyä kuitenkin suunitelmassa.

Niin tykkään näistä ompelulapuista
mitä ostin jyväskylänkangaskaupasta.
Näillä voi omat työt viimeistellä kivasti.

Valmis. Itse olen tyytyväinen lopputulokseen
ja toivon että on myös mieleinen vastaanottajalle.

Jotenkin se jäi kuitenkin kaihertaan että ompelisin vain toiselle lapselle, joten en voinut vastustaa kiusausta ja ommella myös isommalle lapselle jotain. Joten kaivoin kaapista kangasta ja kaavat. No siinä ei kauaa nokka tuhissut kun syntyi vielä lähtevään pakettiin myös housutkin toiselle pienelle. Mukavampihan se on molempien saada jotain uutta päällepantavaa. Saampahan vanhempia kankaita pois lojumasta ja saa tilaa uusille.

Vaatteiden viimeistelyä.

Valmiit vaatteet. Jään odottamaan mitä vastaanottaja tykkää.
Ihana saada piristää muiden päivää tälleen. Seuraavia
ompeluksia odotellessa. 

- Janita

Valoa tavotteille!

No nyt se on virallista! oulun väriestejuoksuun osallistuttu kera tiimikavereiden! Me kyl nii pidetään hauskaa tuolla tapahtumassa. Tämä motivoi enemmän treenaamaan itseä kuntoon. Nolohan se olis jäädä muista jälkeen. Kotona lihastreeni harjoituksia tehdessä ja ulkona hölkkäillen, jospa sitä pikku hiljaa sais peruskuntoa paremmaksi. No tuleman näkee mihi kuntoon sitä kerkee ittensä saaha. Tapahtumaan ei kuiten oo ku pari kuukautta aikaa. Mut innolla jo odotan tulevaa!

-Janita

Mitä meille kuulu?

Viimeisestä postauksesta on kulunut jo aikaa. Kirjoittamiselle ei vain ole ollut aikaa. Nyt tuntui oikealta hetkeltä istua tietokoneen ääreen ja kirjoittaa. Niin monesti se on käynyt mielessä, mutta aikaa ei ole ollut. Mutta mitä meille nykyään kuuluu? Meille kuuluu hyvää. Perheeseemme syntyi miesvoimistusta joulukuussa 2017 ja sukunimikin tässä on ehtinyt jo vaihtua elokuussa 2018. Meillä menee siis hyvin. Pojat kasvaa nopeaa vauhtia ettei tässä meinaa pysyä edes perässä. Itselle on tullut asetettua tavotteita taas pitkästä aikaa. Liikunta on pysynyt monipuolisena harrastuksena jo pitkään, kesäkuntoon tässä kovasti yrittää itseään saada, mutta ressiä en tästä ota. Tavoitteeksi olisi osallistua väriestejuoksuun oulussa kesällä. Sitä varten olisikin nyt tarkoitus kuntoa vähän kohennella. Ratsastuksen aloitin taas tauon jälkeen ja olen enemmän kuin nauttinut siitä! Se tulee kyllä jatkossakin olemaan yksi osa harrastuksia. Ompeleminen on ehkä tämän hetkinen aktivisin harrastus jota pitänyt yllä. Ihana päästä taas ompelemaan kesävaatteita pitkän talven jälkeen. Kesää täällä odotellaankin jo kovasti.Siksi päiviä piristää ihanasti auringonpaiste ja siitä huokuva lämpö. Vielä saa odotella kevyempien vaatteiden saamista päälle tuon ulkona kasoittain lymyävän lumen takia, mutta aurinko on hyvin jo tehnyt tehtävänsä ja kesää kohti jo mennään! Valokuvaamista harrastan aina kun aikaa sille on. Pääsääntöisesti se painottuu mukana kulkevan puhelimen käyttöön, mutta joskus jopa järkkäri on mukana. Kesällä sitten koittaa aktivoida sitäkin harrastusta hieman enemmän. Tarkoitus olisi jossain vaiheessa ostaa hieman laadukkaampi kamera tuon nykyisen tilalle, joten säästämistä riittää. 

Mitä olen touhunnut tässä kuluneiden vuosien aikana? Kotona on tullut poikien kanssa oltua siihen asti kun nuorempi täytti vuoden. Pääsin nimittäin töihin huskyfarmille ja siitä alkoikin poikien päiväkoti taival. Aluksihan siinä oli sulattelemista puolin ja toisin. Pojat sopeutuivat yllättävänkin hyvin uuteen arkeen. Äidille se taisikin olla isompi sopeutuminen kuin lapsille. Ongelmia ei ole ollut ja ovat paljon kehuja saaneet reippaudestaan. Vähänhän se naurattaa itseä, että koira-allergisena löydän itseni  huskyfarmilta töistä. Mutta allergialääkkeiden voimalla mentiin ja oli kyllä mahtavaa hommaa. Kausihan on jo loppunut, mutta seuraavaa kautta odotellessa. Mahtavinta oli päästä tutustumaan erinlaisiin ihmisiin, hyödyntämään englanninkieltä, koirien hoito ja se kun pääsi välillä itsekkin ajelemaan. Vauhtia kyllä riitti! Nyt sitten työt painottuneet taas avustaja puolelle. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. En jostain syystä näe itseäni toimisto- tai kauppatyöntekijänä. Istuminen ei oo mun jutttu. Mutta oikein mukavaa pääsiäistä kaikille ja mukavaa kesän odotusta!

- Janita

Kesälomareissu

Kello soi aikaisin aamulla. Se puolivuotta sitten suuniteltu kesälomareissu alkaisi tänään. Aamupalan voimin itsensä laittoon ja loppujen tavaroiden pakkaus bussiin. Sitten tankin kautta hakemaan muu poppoo mukaan. Kaikki kyydissä ja bussin nokka kohti Kalajokea. Matka meni mukavissa merkeissä perille asti. Pojat nukkuivat puolet matkasta ja viihtyivät muutenkin kumman hyvin kyydissä. Kalajoella pysähdyttiin syömään jonka jälkeen kierrettiin vähän paikkoja. Tarkoitus olisi ollut pysähtyä Jukuparkissa, mutta ilma ei meitä suosinut joten kiersimme lähi aluetta ennen matkan jatkumista Alahärmää. Kalajoella oli kyllä kieltämättä kivat merimaisemat ja aktiviteettiä olisi ollut kyllä vauvasta vaariin, mutta matkan täytyi jatkua. Illasta oltiinkin sitten perillä Alahärmässä. Iltakävelyksi käytiin vähän kävelemässä läheisellä kaupalla ja tutustuttiin camping alueeseen. Ulkoallas oli kuin suoraan ulkomailta. Seuraavana päivänä oli vauhdikas päivä Powerparkissa. Aika kului nopeasti ja useammassa laitteessa porukka kävi itseäni lukuun ottamatta. Tälläkin reissulla sain pysytellä visusti katselulinjalla. No ensikerralla sitten. Sadetta karkuun lähtiessä matka jatkui kohti Naantalia. Oltiin vasta myöhään illalla perillä, joten perille päästyä saikin laittaa suoraan nukkumaan. Seuraavana aamuna lähdettiin porukalla käymään Muumimaailmassa. Paljon oli paikka muuttunut mitä lapsuuden ajoista muistaa kun on käynyt. Paljon oli uusia hahmoja, paljon oli tullut uusia nähtävyyksiä ja ruoka, sekä kauppa paikat oli monipuolisempia. Mukavia muistoja tältäkin reissulta kuitenkin tarttui mukaan. Lapset tykkäsi kuin myös aikuisetkin. Naantali oli myös paikkana kaunis kaupunki. Aika kului nopeasti ja pian oli taas ilta. Seuraavana päivänä sitten ajo Kuopioon. On sitä saanut istua bussissa ja samalla nähyt hienoja maisemia. Torstai iltana saavuttiin sitten Rauhalahteen. Tosi nätti camping alue.

Parhain oikeastaan koko reissun paikoista. Perjantaina lähdettiin käymään Kuopion torilla.Meille sattui oikein nätti ilma. Torille mentiin paikallisella bussilla jolla ei ollut pitkä matka keskustaan. Torilla oli paljon porukkaa ja erinlaisia kojuja sekä ruokapaikkoja. Kierrettiin torilla paikat läpi ja lähdettiin käymään vielä rannalla. Sieltä olisi päässyt paikallisella pikkulaivalla takaisin Rauhalahden camping aluetta, mutta torilla piti vielä käydä ja meidän harmiksemme uhkaavan näköisiä pilviä ajelehti kohti. Kauhea kaatosade ja ukonilmahan niistä puhkesi. Kauhealla kiireellä loput ostokset ja bussilla takaisin. Vähänhän siinä kastui, mutta illalla oli onneksi taas nätti ilma. Käytiin rannalla vähän kahlomassa vedessä ja pelaamassa vähän minigolffia. Loman viimeinen päivä oli pulkassa. Seuraavana päivänä olikin jo kotimatka. Kotimatka meni siinä missä muutkin ajot, vähän alkoi jo lapsia kiukuttaan paikoillaan istuminen, mutta kotiin päästiin kuin päästiinkin. Mukava reissu, mukavassa seurassa. Ensivuonna uudelleen jos vain tuuri sallii kesälomien suhteen.

- Janita

Se ihana kamala raskausaika

Aamulla havahdut ääneen joka kantautuu toisesta huoneesta "äiti" pikkumies on herännyt. Siinä vähän ensin oiristellessa ylös sängystä. Oven raosta kurkaten pikkuinen pörröpää seisookin jo sängyssään valmiina sieltä pois nostamiseen ja aamutoimien aloittamiseen. Pieni veikeä virne naamalla. Pottailun kautta aamupalan tekoon. Pienten jalkojen tömistely kuuluu perästä. Sitä monesti pysähtyy teekupin ääressä miettimään että 2015 sitä siunaantui tuon pienen pojan äidiksi. Monet itkut on itketty  ja naurut naurettu. Poika kasvaa ja oppii koko ajan uutta. Sanoja tulee enemmän ja enemmän sekä lauseita yritetään jo muodostaa. Mutta perhearki muuttuu taas loppuvuodesta kun perheeseen syntyy toinen pienokainen vauhdittamaan arkea. Odotus aika on ollut aivan erinlainen kuin aiempi. Ensimmäiset 10 viikkoa menikin ahkerasti posliinipyttyä halaillessa. Nyt on peräti voinut alkaa nauttimaan jo raskaudesta. Kokeilemalla on saanut kokeilla mitä voi syödä ja mitä ei. Mitään makeaa tänä yksiön asukas ei suvaitse tän mamman syövän saati mitään kovin rasvaista tai mausteista. Tässä on monelle herkulle saanut sanoa hetkeksi bay bay! Mutta eipä ole tehnyt edes mielikään. Jos on mennyt syömään jotain makeampaa niin sitten on saanut kärsiä seuraukset kovan närästyksen merkeissä. Hemmoittelen itseäni sitten synnärillä irtokarkkipussilla! Kovasti jo odoteltu rakenneultraa joka elokuun alussa. Mahdollisesti näkee kumpi pallero se sieltä tulee, mutta en odota kumpaakaan vaan kumpikin on tervetullut kunhan olisi terve. Eniten jännittää se että pääseekö tänä vuonna viettämään joulun kuitenkin kotona. Olisi tympeä viettää se sairaalassa, mutta toivotaan parasta et pienokainen syntyisi ennen joulua laskettuna aikana tai aikaisemmin. Pääsisi sitten aattoa viettämään perheenjäsentä rikkaampana. Toivotaan että loppu raskaus menisi mukavasti.

- Janita

Käsitaitoja

Synttärit tuli ja meni. Turhaan niitä ressasin kun niinkin hyvin menivät. Poika täytti vuoden ja toinen vuosi startannut mukavasti. Kiitos kaikille vieraille jotka pääsivät paikalle juhlistamaan ja muistivat meidän pientä miestä. Ja kiitos siskolle kun oli valmistelemassa kaverina juhlia ja saatiin onnistunut juustokakkukin onnistumaan vaikka ihka ensimmäinen olikin. Ja kiitos kaverille kun leipoi niin kauniin kakun joka sai paljon kehuja ulkonäöstään ja maustaan! Oli pieni herra kovin väsynyt juhlien jälkeen ettei tarvinnut kuin vaihtaa vaatteet ja pudottaa petiin. Mutta vaikka olenkin paljon kuvia herrasta ottanut ja paljonkin olen kehuja kuvista saanut niin voin vain sanoa et oli haastavin kuvaus yritys ikinä kun pojan 1.v kuvia yritin saada otettua. 2h yrittämisen jälkeen sain kun sainkin muutaman onnistuneen kuvan. Kaikista niistä yli 300 kuvasta oli onnistunut edes muutaman. Herra ei millään tahtonut paikoillaan pysyä vaan kovasti kamera kiinnosti ja olisi tahtonut itse ottaa sillä kuvia. Kovasti kuitenkin odotan joulua. On ollut ihana kun on saanut kotiin laittaa jo joulua vähän esille. Joulukortit on jo tilattu ja ovat enää postitettavana. Lahjojakin on jo päässyt paketoimaan ja sekun sattuu olemaan minun lempipuuhaa. Ihan kokeeksi kokeilin tehdä soodataikinaa kun siitä niin moni puhunut täällä internetin ihmeellisessä maailmassa. Ja olihan se pakko itsekkin kokeilla. No siitä sitten väsäsin jokaisen joulupakettiin oman nimilapun jotka pääsevät sitten koristamaan jokaisen omaa pakettia kunhan saa ne ensin ostettua ja paketoitua. Isänpäivälahjaksi tehtiin pojan kanssa soodataikinasta kädenjäli taulu ja sai sen kanssa värkätä että sai yhdenkään onnistuneen jäljen painettua ilman että poika ruttaisi koko taikinakönttiä. Sen verran sinnikko kun olen niin sain onnistumaan. Toinen villitys mikä netissä levinnyt on tuo kutistemuovi ja sitäkinhän oli ihan pakko kokeilla. Ei muuta kuin tussit esiin, piirtämään ja uunissa kutisteleen. Kivoja avaimenperiä saa kätevästi tehtyä. Jos niistä kehittelis jotain mahdollisia pieniä lahjoja.

Soodataikina

1dl ruokasoodaa

1/2 dl maissitärkkelystä
1dl vettä

Kiehauta ainekset kattilassa kunnes paksuuntuu, siirrä
erilliseenkulhoon jähtymään. Kun taikina
jäähtynyt ei muuta kuin taiteileen.

-Janita-