Näytetään tekstit, joissa on tunniste synttärit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste synttärit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 15. marraskuuta 2016

Käsitaitoja

Synttärit tuli ja meni. Turhaan niitä ressasin kun niinkin hyvin menivät. Poika täytti vuoden ja toinen vuosi startannut mukavasti. Kiitos kaikille vieraille jotka pääsivät paikalle juhlistamaan ja muistivat meidän pientä miestä. Ja kiitos siskolle kun oli valmistelemassa kaverina juhlia ja saatiin onnistunut juustokakkukin onnistumaan vaikka ihka ensimmäinen olikin. Ja kiitos kaverille kun leipoi niin kauniin kakun joka sai paljon kehuja ulkonäöstään ja maustaan! Oli pieni herra kovin väsynyt juhlien jälkeen ettei tarvinnut kuin vaihtaa vaatteet ja pudottaa petiin. Mutta vaikka olenkin paljon kuvia herrasta ottanut ja paljonkin olen kehuja kuvista saanut niin voin vain sanoa et oli haastavin kuvaus yritys ikinä kun pojan 1.v kuvia yritin saada otettua. 2h yrittämisen jälkeen sain kun sainkin muutaman onnistuneen kuvan. Kaikista niistä yli 300 kuvasta oli onnistunut edes muutaman. Herra ei millään tahtonut paikoillaan pysyä vaan kovasti kamera kiinnosti ja olisi tahtonut itse ottaa sillä kuvia. Kovasti kuitenkin odotan joulua. On ollut ihana kun on saanut kotiin laittaa jo joulua vähän esille. Joulukortit on jo tilattu ja ovat enää postitettavana. Lahjojakin on jo päässyt paketoimaan ja sekun sattuu olemaan minun lempipuuhaa. Ihan kokeeksi kokeilin tehdä soodataikinaa kun siitä niin moni puhunut täällä internetin ihmeellisessä maailmassa. Ja olihan se pakko itsekkin kokeilla. No siitä sitten väsäsin jokaisen joulupakettiin oman nimilapun jotka pääsevät sitten koristamaan jokaisen omaa pakettia kunhan saa ne ensin ostettua ja paketoitua. Isänpäivälahjaksi tehtiin pojan kanssa soodataikinasta kädenjäli taulu ja sai sen kanssa värkätä että sai yhdenkään onnistuneen jäljen painettua ilman että poika ruttaisi koko taikinakönttiä. Sen verran sinnikko kun olen niin sain onnistumaan. Toinen villitys mikä netissä levinnyt on tuo kutistemuovi ja sitäkinhän oli ihan pakko kokeilla. Ei muuta kuin tussit esiin, piirtämään ja uunissa kutisteleen. Kivoja avaimenperiä saa kätevästi tehtyä. Jos niistä kehittelis jotain mahdollisia pieniä lahjoja.


Soodataikina

1dl ruokasoodaa
1/2 dl maissitärkkelystä
1dl vettä
Kiehauta ainekset kattilassa kunnes paksuuntuu, siirrä
erilliseenkulhoon jähtymään. Kun taikina
jäähtynyt ei muuta kuin taiteileen.


-Janita-

torstai 20. lokakuuta 2016

Kuulumisia

Päivät kuluu suht nopeesti. Kohta se kauan odotettu ja kauhistettu hetki koittaa. Pertun 1-vuotis synttärit. Kutsut postitettu ja kaikki juhlia varten hommattu. Leipomukset sitten leipoa samalla viikolla kun synttärit on. Niin tuo meän pieni mies kasvaa. Kävellään ja juostaan jo puolijuoksua eteenpäin. Pyllähdykset ei haittaa vaan nousee ylös ja matka jatkuu. Autot on ollut kova sana nytten. Kauhea pärinä vaan kuuluu kun poitsu konttaa auto kädessä pitkin lattiaa ❤ Kerhossa ollaan ahkersti käyty ja itse ollut vetäjänä itsenäisesti jo kahdella kerralla. Ei se niin paha ollu ku ekaks luulin. Mukavia äitejä lapsineen niin mikäs siinä. Tällä viikolla onkin sit syysloma kerhosta mut ensviikolla taas kerhoillaan. Askarteluja kovasti kehitelly. Toistaseksi ollu enemmän äideille ja isommille lapsille, mut koittanut kehitellä myös pikkuväelle jotain. Tykkään kyllä ja kiva että omalla paikkakunnalla on tällainen mahdollisuus viettää aikaa muiden vanhempien kanssa. 
Joulukin se sieltä pikkuhiljaa hiipii päivä päivältä lähemmäs. Joululahjoja jo pikkusen hommaillut ja kirjoittanut listää mitä kenellekkin. Olis mahtava viettää tuttavaporukalla pienet nyyttärit jossain vaiheessa. Tässä pitäis alkaa pojallekki hommaamaan tonttupukua että saisi mahdollisia joulukorttikuvia otettua. Olis hyvä saada nekin hommattua ajoissa ettei sit tule kiire. Kun malttaisi vielä odottaa nii pääsisi laitteleen joulua kotiin pikkuhiljaa. Pitäis käyä mettästä valkkaan kuusiki valmiiksi ettei se tarvi kuin hakea kun joulu on lähempänä. Saapas nähdä saako joulukuusi olla rauhassa vai kuinkakohan poika antaa haipakkaa sille. Sitä odotellessa. 
Ratsastamassa olen myös käynyt säännöllisesti. Kerran ollaan päästy mastossa käymään ja tykkäsin. Sai revittää ihan kunnolla. Meinas jäädä jälkeen mut laukkaamalla vaan toiset kiinni. Mahtava elämys kertakaikkiaan. Huomenna taas tallille ja maastoon mennään. Huomista innolla odottaen. Kyl tuo ratsastus on vaan nyt ykkösharrastus kun tanssimassa ei oo kunnolla päässy aikoihin. Mut eiköhä täsä viel pääse pyörähteleen vielä. Mut mukavaa syksyn jatkoa vaan kaikille ❤

 - Janita-