Sotkusta taiteeksi

Tällä viikolla ei ole pahemmin ollut suuniteltuja menoja joten aamulla noustessa vaan aamurutiineiden voimin aloittaa päivä. Koittanut suunitella mahdollisia askartelu malleja mitä kerhossa voisi askarrella ikään katsomatta. No helpoin mahdollinen on käden- ja jalanjälki taide. Mitä pienimmätkin voivat harrastaa. Jos kerhossa sattuu olemaan isompia lapsia heidän kanssa voi askarrella jotain vähän vaativampaa. Pepe sai toimia apulaisena mahdollisten mallien suunittelussa. No eihän se aina suju niinkuin suunnittelee. Taiteilu koitui enemmän sotkemiseksi kuin askarteluksi, mutta pääasiahan on että on hauskaa. Useiden yritysten jälkeen saatiin pari onnistunutta jälkeä mistä pystyi sitten tekemään mallikappaleet. Pepellä ainakin oli hauskaa kun sai värien kanssa sotkea, äidille vaan tuli hieman siivottavaa ja pyykkia. Onneksi on pesukone joka soitaa tuon pesemisen minun puolestani. Loppupeleissä sormiväreillä saa paljonkin askarreltua ikään katsomatta. käden- ja jalanjäljistä keksii vaikka mitä kun osaa vain käyttää mielikuvitustaan hyväksi. Me ollaan Pepen kanssa askarreltu jos minkä näköistä korttia pienestä pitäen. Eniten tykkäsin nuista jalanjäljistä joista tuli traktoreita. Niistä tuli synttärikortteja. Mutta vielä on ideoita mitä pitäisi kokeilla. Onneksi netin ihmeellisestä maailmasta löytyy vielä loputtomia ohjeita ja ideoita mitä voi hyvin käyttää myös omissa askarteluissa. Jospas tästä tulee minun ja Pepen yhteinen harrastus tuon valokuvaamisen rinnalle. Askartelu on mukavaa ja varsinkin tän vintiön kanssa kuhan kasvaa vähän tästä niin voi vähän vaativampaa alkaa kokeilemaan. No viikko on ollut jokseenkin vähän raskas kun mikreeni ollut kiusana. Särkylääkkeet onneksi auttaneet, mutta aikaiset aamuherätykset ovat tuottaneet hieman vaikeuksia. Särkylääkkeiden voimin on kuitenkin noustu pikkumiehen kanssa aloittamaan päivä. Neuvolassakin tuossa käytiin ja hyvin oli pienimies kasvanut. Painoi vähemmän kuin itse ajattelin, mutta pääasia et painoa oli tullut. Reipas pieni touhuaja joka kasvaa hyvin. Kauheasti sai kehuja neuvolassa ja lopuksi kiltisti vilkuttikin kun päästiin lähtemään. Vielä olisi muutaman viikkoa kerhon alkamiseen ja jokseenkin innolla odotan sitä. Ompahan tavotteita ainakin syksyä ja loppuvuotta kohden. Siitä on hyvä jatkaa.

- Janita-