Miten meidän kesä meni

Minulla ei varsinaisesti ole ollut kesälomaa, mutta kesällä on kerennyt touhuta silti kaikenlaista. Suurimmaksi osaksi poikien kanssa touhutessa, töissä ollessa ja perheenä puuhaten aina kun mahdollisuus. Pojilla alkoi reilu 2kk kestävä kesäloma kesäkuussa. Veikkaan ettei heitä pahemmin pidempi loma haitannut. Ainakaan nuorempaa. Isompi kyllä pitkän loman jälkeen innoissaan palasi päiväkotiin touhuamaan kavereiden kanssa. Nuoremmalla on ollut vähän alkukankeutta, mutta on alkanut jo sopeutumaan arkeen paluuseen ja jää jo mielellään ilman suurempia taisteluita hoitoon. Mutta mitäpä me ollaan sitten touhuiltu. Tänä kesänä täällä meillä ei ole keleissä ollut kovin paljon kehumista.Täällä on oikeastaan ollut tosi kylmä ja kuiva kesä. Muutamaan otteeseen on päästy uima-altaassa pulikoimaan ja vain kerran päästiin rannalle asti. Reissattu me ei olla tänä kesänä mökkiä pidemmälle, mutta jos sitä ensi kesänä päästäis heittään viikon reissu jossain kauempana. Kotona on ollut kyllä ihan tarpeeksi hommaa ettei aika ole käynyt pitkäksi. Joka vuotiseen hommaan kuuluu pottujen, sipuleiden ja porkkanoiden istutus, vaikka tämän vuotinen sato ei ollut mikään kummoinen kokoon nähden. Mansikat on antoivat yllätyksellisen sadon josta sai pakastimeenkin asti ja edelleen päivittäin saa suut makiaksi kun sieltä käy kurkkimassa. Viinimarjapensaat saa vielä muutaman vuoden kasvaa sillä aika vaatimattomissa lukemissa ovat koollisesti ja marjallisesti, mutta katsotaan joskos niistäkin saisi vähän talteen vuosien varrella. Ukin mönkiällä ollaan ajeltu pitkin kairavaaroja josta pojat ovat kyllä nauttineet. Joka päivä pitäisi päästä vähän huristelemaan, mutta äidillä ei tuo ajotaito ole kummoinen että kehtaisi lähteä ajelemaan kotipihaa kauemmaksi. Itsellä aika on tosiaan kulunut töiden, ompelun ja jopa valokuvaamisen merkeissä. Väriestejuoksussa käytiin siskon ja serkkujen voimin. Hauskaa oli! Ensivuonna takuulla uudelleen! Poikia käytettiin kuitenkin tivolissa  kun se Kemiin saapui. Yllätykseni vanhempi poika uskaltautui isänsä kanssa mitä hurjempiin laitteisiin mihin pituutensa puolesta pääsi kyytiin. Jopa nuorempi kävi hurjemmissa laitteissa missä veljensä hänen ikäisenään. Poikien eno oli mukana ja voittikin molemmille pientä muistoa tivolireissusta. Ratsastamassa olen käynyt useamman kerran tänä kesänä ja käyn ratsastamassa aina kun vaan suinkin voin. Mutta nyt kun kesä alkaa oleen ohitse ja alkaa väistymään syksyn tieltä itse olen ajan kuluksi vapailla rämpinyt metsässä marjojen perässä. Minun onnekseni ei ole tarvinut mennä kotipihaa kauemmas. Sieltä on tullut jo 8 litraa mustikkaa kerättyä talteen. Kovasti tässä nyt odotellaankin puolukan kypsymistä ja jahtikausien alkua. Ja etenkin ruskan saapumista tänne. Mukavaa syksyä kaikille.

- Janita

Hiuslahjoitus

Kauan mua on haluttanut leikata hiuksia lyhyemmäksi. Ressannut työläs ylläpito ja aina kiinni oleva tukka kun sitä ei kerennyt mitenkään laittamaan saati taidot riittäneet siihen. Siitä se idea sitten lähti että lahjoittaisin kutrini hiuskeräykseen josta ne menisivät eteenpäin aitohiusperuukiksi. Samalla saisin itse helppohoitoisemman tukan ja hiukset menisivät hyvään tarkoitukseen jollekkin joka tarvitsisi niitä enemmän kuin minä. Hiukset kasvavat aina takaisin ja tällä hetkellä nautin lyhyestä tukastani ja sen helppohoitoisuudesta. Varasin ajan kampaajalle. Kampaaja joutui kysymään useamman kerran että olenko aivan varma että tahdon leikata tukan niin lyhyeksi. Sanoin vain et "Anna mennä vaan!" Siinä sitten letitettiin hiukset sopivaan mittaan ja naps. 34cm letit lähti eilen postissa eteenpäin. Hieman on ollut opettelemista shampoon annostelussa kun käy suihkussa, mutta kyllä se vielä siitä luonnistuu kun sisäistää että sitä ei tarvi enää nii paljon. Monet sanovat että näytän nyt ihan Hennalta samanlaisen hiustyylin myötä. Onneksi lapset eivät isommalti reagoineet lyhentyneeseen tukkaan. Nuorempi ei vissiin huomaa eroa sillä hiukset olivat harvoin auki. 

Keksiaineet purkissa

Toukokuu vaihtui kesäkuuksi ja pojillekkin tuli se aika että oli viimeinen hoitopäivä ennen odotetua kesälomaa. Siinä useamman kuukauden mietin mitä keksisin hoitajille lahjaksi kiitokseksi menneestä alkuvuodesta. Kauan jouduin hakemaan inspiraatiota, sillä en tahtonut mennä massan mukana ja viedä kukkia kun tiesin heidän niitä saavan joka tapauksessa. Sitten se idea iski. Keksiainekset purkissa! Kukapa ei kekseistä tykkäisi? No ei muuta kuin lasipurkkeja hommaamaan ja muutama ainesosa jota ei jo valmiiksi kotoa löytynyt. Jouduin vähän soveltamaan ohjetta pienemmäksi jonka netistä löysin, sillä en löytänyt reseptiin siihen hätään oikeankokoista purkkia ja liian isoa en viitsinyt sitten ostaa. Kivat purkit tuli joihin sitten vielä tulostin paperille valmistus ohjeet ja kesä toivotukset. Vein purkit jo aiempana päivänä ennen poikien jäämistä lomalle sillä en ollut varma hakisinko poikia viimeisenä päivänä ja tahdoin antaa kuitenkin lahjat itse. Purkit saivat positiivista palautetta sillä useampi oli niistä kerennyt jo leipoa keksejä jotka olivat maistuneet koko perheelle. Mukava että reseptistä tuli hyvä, sillä en itse sitä kerennyt pahemmin testaamaan. Niin se vain alkoi poitsujen 2 kk kesäloma putki. Itse saa vielä painaa töitä toistaiseksi. Katsoo mitä syksy tuo tullessaan. Toivottavasti töitä. Mutta sitä odotellessa. Mukavaa kesää kaikille lukijoille jotka tätä nyt sattuvat lukemaan.

Tässä vielä ohje jota käytin purkeissa.

2dl vehnäjauhoja
1tl soodaa
1tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1dl sokeria
1dl fariinisokeria
1,5 dl kaurahiutaleita
3rkl smarties karkkeja sekä suklaahippuja
1 kananmuna
75g voita
Paista 175 astetta 15 min.
Hyviä herkuttelu hetkiä!

- Janita

Curly girl method

Sitä joskus tulee kuljettua virran mukana. Testasin siis omiin hiuksiin villitystä millä pitäisi saada hiukset kihattumaan. Mikä on curly girl method? Olennaisena osana Curly Girl Method -hoitorutiiniin kuuluvat sulfaatittomat, silikonittomat ja alkoholittomat hoitotuotteet. Sulkemalla hiustenhoidosta pois nämä ainesosat on helpointa varmistua siitä, etteivät tuotteet ole liian puhdistavia kuiville hiuksille, niissä ei ole kiharaa latistavia ainesosia tai että ne eivät kuivata hiuksia. Lisäksi Curly Girl -metodissa vältetään hiusten lämpökäsittelyä ja hiusten harjaamista - kuulostaa pelottavalta, mutta kiitos hoitavien tuotteiden hiukset pysyvät kauniin takuttomina. 

Hiusten pesu hoitoaineella. Curly Girl Method -hoidon ytimessä on hoitoainepesu ja siksi hoitoaineen valinta on tärkein osa rutiinin aloittamista. Hoitoaineella ikään kuin kaksoispuhdistetaan hiukset: ensin hiuspohja hierotaan puhtaaksi hoitoaineen ja veden kera ja huuhtelun jälkeen hiuksiin levitetään hoitoaine normaalisti. Curly Girl -metodissa hiukset osioidaan valuvan märkinä ja hoitoaine levitetään niihin niin, että jokainen osio on varmasti täysin hoitoaineessa. Hoitoainetta ei huuhdella kokonaan pois, vaan osan on tarkoitus jäädä hiukseen sitomaan kosteutta.

Myös hiuksiin jätettävän hoitoaineen ja kiharaa tukevan muotoilugeelin voi levittää vettä valuviin, täysin märkiin hiuksiin. Tämä edesauttaa hiusten pysymistä kiiltävinä ja kosteutetun tuntuisina. Hoitoainepesun jälkeen hiukset voi sormin tai harvalla afrokammalla haroa auki, kuitenkin välttäen hiusten vetämistä. Hiusten kuivaus Curly Girl Methodin tapaan. Parhaiten hiusten kuivaus onnistuu, kun ensin imeyttää niistä suurimman osan vedestä pehmeään, puuvillaiseen T-paitaan tai hiusturbaaniin, jonka mikrokuitumateriaali on erityisen hellävarainen hiuksille. Tätä vaihetta Curly Girl -gurut kutsuvat "ploppaamiseksi". Tämän jälkeen hiusten voi antaa ilmakuivua vapaina puristellen niitä latvoista tyveen päin: tämä auttaa kiharaa muodostumaan hiukseen.

Mikä ihmeen "cast"? Mikäli hiuksiin on levitetty runsaasti geeliä pesun jälkeen, alkaa hiuksiin niiden kuivuessa muodostua kova kuori ("cast"). Kun hiukset ovat täysin kuivat, voi geelikuoren varovasti hiuksia puristellen rikkoa. Geelikerros ikään kuin sulkee kosteuden sisälleen ja cast-tekniikalla saakin usein kauniit, erotellut ja viimeistellyt kiharat. Geelin sijaan voi etenkin kovin hauraissa ja kuivissa hiuksissa käyttää alkoholitonta muotovaahtoa, joka auttaa pitämään kiharat hyvinä pidempään. Pesujen välillä kiharoita voi virkistää kastelemalla ne kevyesti vedellä ja puristelemalla kuivaksi. Curly Girl -metodissa suositellaan harvaa pesuväliä ja yleensä mitä kiharammat hiukset, sitä harvemmin pesua suositellaan suoritettavaksi. On kuitenkin täysin ok kuunnella omaa hiustaan ja tarkkailla hiuksen kuntoa eri pesuväleillä: se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi kolmannelle. Ei se auttanut kun lompsia kauppaan ostamaan tuotteita, joiden metsästäminen oli yllättävänkin haastavaa. Kaikki metodissa käytettävät perus marketti tuotteet tuntuivat olevan joka paikasta loppu. Siinä kauppoja kierrellen sit lopulta löytyi kaikki tuotteet mitä itse näin tarpeelliseksi ostamaan. Itsellä menee herkästi laineelle hius joten ajattelin tosiaan että olisi hauska kokeilla tätä juttua. No ekassa pesussa en saanut aikaiseksi kun kauhean kiharan takkukasan. Toinen pesu taas oli ihan muuta. Luulin omaavani piikkisuoran tukan joten yllätyin suunnattomasti kiharan määrästä minkä toisella pesu kerralla sain loihdittua hiuksiini. Metodin ylläpitäminen on kauhean työlästä ja itsellä kuivuu hius sen verran hitaasti että en jaksa metodia koko ajan ylläpitää, mutta  olen huomannut metodin aikana sen että hiukseni ovat paljon paremmassa kunnossa. Kuivaan edelleen hiukseni t-paitaan, mikä saa aika surkuhupaisaa palautetta välillä niin lapsilta kuin mieheltäkin jonka paidan olen tähän tarkoitukseen ryövännyt itselleni.  Hiukseni voivat hyvin ja ehkä en raskikkaan alkaa vielä leikkaamaan tätä kuotaloa lyhyemmäksi. 

-Janita

Yö oulussa

Harvemmin tulee irtaannuttua kotoa ja lähdettyä päivän reissua pidemmäksi aikaa minnekkään kotoa. Kauan sitä suuniteltiin ja päivää mietittiin ja  vaihdettiin, mutta siten lyötiin päivä lukkoon. Ei me poikien kanssa oulua pidemmälle lähdetty, mutta mukava yhden yön reissu oli kuitenkin. Hennan luo sitten majoituttiin yöksi. Automatkallakaan ei ollut pitkäveteinen vaan vanhempi pojista piti puhepuolesta huolen ettei vaan tullut tylsää hetkeä. Nuorempi sen sijaan otti rennosti nukkuen koko matkan, mitäpä sitä itseään turhaa hereillä rasittamaan. Perille päästiin ja tavara paljouden kanssa sitten hissillä oikeaan kerrokseen. Nuorempi pojista ihmetteli vähän hissiä, sillä ei ole sellaisen kyydissä ollut kuin viimeksi vauvana ja sitä tuskin tosiaan muistaa. Hauskinta oli se kun sai itse painaa nappia, josta tulikin sitten kauhea kilpailu kumpi kerkeää ensin. Onneksi vanhempi osasi kunnioittaa vuorottelua eikä nopeampana painellut nappeja ensin. Siinä sitten syötiin, käytiin jäätelöllä herkuttelemassa minetin jäätelöllä. Itse kun en ole löytänyt mistään kaupasta bountyn kookos jäätelöä piti sitä simosta asti lähteä ouluun syömään. Pojatkaan eivät valittaneet vaan jäätelöt katosivat kyllä aika vauhdilla parempiin suihin. Kaupan kautta sitten takaisin Hennan luo josta sitten pienen välipalan jälkeen lähdettiin mummolaan saunomaan. Hyvät oli löylyt ja kello alkoi oleen sen verran paljon että auton nokka kohti Hennan kämppää ja nukkumaan. Seuraavana päivänä olikin pojille sitten ohjelmaa tiedossa, sillä lähdettiin käymään Leo leikkimaassa ekaa kertaa. Muutamaan otteeseen ollaan hop-lopissa käyty ja paikkana oli kyllä ehkä jopa parempi. Paikka ei ollut niin suuri että periaatteessa vanhemman muksunkin olisi voinut päästää itsekseen menemään ilman että olisi hukkaan mennyt. Mutta ekaa kertaa kun oltiin niin liikuttiin porukassa. Ilma alkoi olemaan sen mukainen että piti rientää jo kotimatkalle, sillä kauheessa lumisateessa ei oikeen innostanut kesärenkailla paljon ajella. Siinä kuitenkin pieni välipala ja sen jälkeen olikin kotimatkan vuoro. Kyllä pojilla uni maittoi kotimatkalla kun pääsivät purkamaan ylimääräistä virtaansa pois. Oli mukava reissu vaikka lyhyt olikin. Sai vähän vaihtelua omaan arkeen. Seuraavaa reissua odotellessa.

-Janita

Asia mitä en voi vastustaa!

Vuosi vaihtui ja uudenvuoden lupaukseksi tuli taas annettua karkkilakon pitäminen vähintään se vuosi. Hyvin on mennyt ja sortumisia ei ole tullut, joten lupaus pidetty ainakin tähän asti. Muutenkin pyrkinyt välttämään turhaa sokeria ja herkkuja, mutta minultakin löytyy heikkous jolle on todella vaikea sanoa EI. Kakut! Jos joku pyytää kahville/teelle ja paikkana sattuu olemaan konditoria ym. leivospaikka niin ei siinä pysty juomaan teetä ilman minkäänlaista suupalaa. Kestosuosikeiksi onkin kemin seudulta tulleet Miorita ja Cafe hertta kemi. Ykköspaikkaa pitää yllä edelleen hertan porkkanakakku joka on aivan taivaallista. Kannattaa kokeilla jos ei ole vielä käynyt maistamassa suosittelen lämpimästi. Tässä on nyt tullut herkuteltua ehkä liiankin useasti kahvien merkeissä kyseisissä paikoissa, mutta paheensa kullakin. Mikä olisi sen parempi kuin istuutua hetkeksi ja nähdä kavereita lämpimän teen ja kakkupalan merkeissä. Minä en ainakaan kieltäytyisi!

Leipuri hiivat

Päivä mennyt mukavissa merkeissä vaikkakin välillä vähän villimmän puoleisesti. Päivän ohjelmaan saatiin rauhoitusta hetkeksi kun päätettiin muksujen kanssa leipasta vähän porkkana sämpylöitä. No ilman sotkuahan siinä ei vältytty ainakaan jauhojen kanssa, mutta aina voi siivota. Siinä ekaksi raastettiin vähän porkkanaraastetta, josta raastettavia porkkanoita  kyllä välillä katosi enemmän parempiin suihin kuin itse raasteeseen. Ainekset saatiin sekoitettua taikinaksi ja jätettiin taikina sitten kohoamaan. Itse sämpylöiden leipominen olikin sitten se hauskin osuus ainakin nuoremmasta. Taikinaa oli kiva puristella käsissä ja sämpylöiden ulkonäkö olisi jäänyt melko surkuhupaiseksi jos itse en olisi vähän pyöritellyt pyöreämpään muotoon. Kävi siinä joku vähän jo pyöriteltyjä sämpylöitä vähän litistelemässä parempaan muotoon. Nuorempaa ei vissiin miellyttänyt tuo muoto. Malttamattomana kumpikin kävi vaanimassa uunin edessä kurkistellen että jokos ne sämpylät olisi valmiita ja pian niitä päästiinkin maistamaan. Hyviä tuli ja isillekkin jäi iltapalaksi vielä sievoinen määrä syötäväksi. Ensikerralla pitää tehdä pienempi taikina tai isompia sämpylöitä.

Ohje:

5dl vettä
3 isoa porkkanaa raastettuna
10-12dl vehnäjauhoja
25g hiivaa tai pussi kuivahivaa
1rkl siirappia/sokeria
1tl suolaa
1/2 dl rypsiöljyä

- Janita

Kokki kolmonen keittiössä

Siinä minä seisoin keittiössä tuijotellen eteeni nostettua vakumiinpakattua lihakönttiä. Siitä olisi tarkoitus taikoa ruokaa. Niin kauan pystyin pysymään erossa tästä kauan välttelemästäni raaka-aineesta, mutta siinä se nyt oli nokkani edessä. Välttelyn syy on tietty se ettei kädentaitoni keittiön puolella ole mitään tähtitasoa. Yleensä haastavamman ruuan kokkaaminen joko päätyy mauttomaan lopputulokseen tai totaaliseen katastrofiin. Siksi tähän asti olen vältellyt tämän raaka-aineen käyttöä peläten sen täydellistä pilaamista. No aikani nettiä selaten päädyin tekemään hirvi stoganoffia. Ainekset kaupasta ja lihan kimppuun. Löysin netistä helpon reseptin, jota muokkasin vähän omaan käyttöön sopivammaksi jättämättä kuitenkaan enempiä raaka-aineita pois. On aika astua pois mukavuusalueelta.

Lihan pilkkomisen jälkeen pannulle kaadoin vähän öljyä ja leikkasin pienen palan voita makua antamaan. Lihoja siinä sitten herken ruskitaessa lisäsin hieman mausteeksi suolaa, pippuria ja riistamaustetta.

Lihojen ruskistamisen jälkeen kaadoin lihat pataan, pilkoin sipulin, kaadoin sekaan tomattipyreen sekaan ja lopuksi keitin vettä johon sekoitin lihaliemikuution jonka kaadoin muiden mukaan pataan. Sekoirus ja uuniin 2 1/2 tunniksi.

Aikani sitten siinä touhusin ajan kuluksi muksujen kanssa. Hoidin ilta toimet ja laitoin muksut nukkumaan. Aika oli täynnä ja pata pois uunista. Hyvältä tuoksuu. Lopuksi lisäsin sitten sekaan pienemmäksi pilkotut suolakurkut ja smetanan. Kauan mietin että jätänkö smetanan pois, mutta aika kokeilla uusia makuja. Koemaisto! Mitä olen mieltä.... Aika hyvää näin amatööriltä! Taidan jatkossakin kokeilla hieman haastavampia ruokalajeja, mutta lähi aikoina turvaudun tuttuihin ja turvallisiin resepteihin, ilman epäonnistumisia.

Ohje:

700g hirvenlihaa
1 sipuli
1dl tomaattipyrettä
500ml lihalientä
200g suolakurkkuja
1prk smetanaa
öljyä/voita paistamiseen
Mausta makusi mukaan.

Tarjoile pottujen tai riisin kanssa

- Janita 

Rakkaudesta lajiin

Ompelu, tuo ihana harrastus, joka on vapaa päivien ajanviete kaikkien muiden harrastuksien ohella kulkenut mukana nyt useamman vuoden. Tämä harrastus on saanut oman luovuuden näkyä muuallakin kun vain valokuvissa ja paperilla. Se fiilis kun näkee oman " luomuksensa" käytössä on ihan paras. Ja ne kehut kun omaa kädenjälkeä kehutaan ja saa muutenkin positiivista palautetta. Tämä on harrastus mistä todella nautin ja tykkään. Tykkään myös ilahduttaa muita ompeluksillani, joten siitä se idea sitten lähtikin. Netti tutun kanssa sovittiin että tehdään ompelu vaihtarit. Kumpikin ompelee toisen lapselle jotain pientä. No itsellähän alkoi inspiraatiot kukkia ihan pursuamiseen asti. No pian löysinkin itseni vakio kangaskaupastani vaikka koittanut karttaa sitä viimeiseen asti, sillä en IKINÄ pääse sieltä ostamalla vain hakemaani kangasta vaan lähden aina täyden pussukan kanssa. Paheeni ei ole kengät, korut sun muut shoppailut vaan kankaat! Mitä hellyyttävimpiä ihanuuksia oli taas tullut ja no niinhän siinä tosiaan kävi et tuli ostettua muutakin kun vain se hakemaan lähdetty kangas. Mutta takaisin asiaan. Kotiin päästyäni tongin kaavapaperin ja kaava-arkin esiin ja aloitin piirtämällä oikean kokoiset kaavat ja ei muuta kuin työntouhuun!

Kauan emmin kyllä että tuleekohan liian synkkä, mutta
päätin pysyä kuitenkin suunitelmassa.

Niin tykkään näistä ompelulapuista
mitä ostin jyväskylänkangaskaupasta.
Näillä voi omat työt viimeistellä kivasti.

Valmis. Itse olen tyytyväinen lopputulokseen
ja toivon että on myös mieleinen vastaanottajalle.

Jotenkin se jäi kuitenkin kaihertaan että ompelisin vain toiselle lapselle, joten en voinut vastustaa kiusausta ja ommella myös isommalle lapselle jotain. Joten kaivoin kaapista kangasta ja kaavat. No siinä ei kauaa nokka tuhissut kun syntyi vielä lähtevään pakettiin myös housutkin toiselle pienelle. Mukavampihan se on molempien saada jotain uutta päällepantavaa. Saampahan vanhempia kankaita pois lojumasta ja saa tilaa uusille.

Vaatteiden viimeistelyä.

Valmiit vaatteet. Jään odottamaan mitä vastaanottaja tykkää.
Ihana saada piristää muiden päivää tälleen. Seuraavia
ompeluksia odotellessa. 

- Janita

Valoa tavotteille!

No nyt se on virallista! oulun väriestejuoksuun osallistuttu kera tiimikavereiden! Me kyl nii pidetään hauskaa tuolla tapahtumassa. Tämä motivoi enemmän treenaamaan itseä kuntoon. Nolohan se olis jäädä muista jälkeen. Kotona lihastreeni harjoituksia tehdessä ja ulkona hölkkäillen, jospa sitä pikku hiljaa sais peruskuntoa paremmaksi. No tuleman näkee mihi kuntoon sitä kerkee ittensä saaha. Tapahtumaan ei kuiten oo ku pari kuukautta aikaa. Mut innolla jo odotan tulevaa!

-Janita

Mitä meille kuulu?

Viimeisestä postauksesta on kulunut jo aikaa. Kirjoittamiselle ei vain ole ollut aikaa. Nyt tuntui oikealta hetkeltä istua tietokoneen ääreen ja kirjoittaa. Niin monesti se on käynyt mielessä, mutta aikaa ei ole ollut. Mutta mitä meille nykyään kuuluu? Meille kuuluu hyvää. Perheeseemme syntyi miesvoimistusta joulukuussa 2017 ja sukunimikin tässä on ehtinyt jo vaihtua elokuussa 2018. Meillä menee siis hyvin. Pojat kasvaa nopeaa vauhtia ettei tässä meinaa pysyä edes perässä. Itselle on tullut asetettua tavotteita taas pitkästä aikaa. Liikunta on pysynyt monipuolisena harrastuksena jo pitkään, kesäkuntoon tässä kovasti yrittää itseään saada, mutta ressiä en tästä ota. Tavoitteeksi olisi osallistua väriestejuoksuun oulussa kesällä. Sitä varten olisikin nyt tarkoitus kuntoa vähän kohennella. Ratsastuksen aloitin taas tauon jälkeen ja olen enemmän kuin nauttinut siitä! Se tulee kyllä jatkossakin olemaan yksi osa harrastuksia. Ompeleminen on ehkä tämän hetkinen aktivisin harrastus jota pitänyt yllä. Ihana päästä taas ompelemaan kesävaatteita pitkän talven jälkeen. Kesää täällä odotellaankin jo kovasti.Siksi päiviä piristää ihanasti auringonpaiste ja siitä huokuva lämpö. Vielä saa odotella kevyempien vaatteiden saamista päälle tuon ulkona kasoittain lymyävän lumen takia, mutta aurinko on hyvin jo tehnyt tehtävänsä ja kesää kohti jo mennään! Valokuvaamista harrastan aina kun aikaa sille on. Pääsääntöisesti se painottuu mukana kulkevan puhelimen käyttöön, mutta joskus jopa järkkäri on mukana. Kesällä sitten koittaa aktivoida sitäkin harrastusta hieman enemmän. Tarkoitus olisi jossain vaiheessa ostaa hieman laadukkaampi kamera tuon nykyisen tilalle, joten säästämistä riittää. 

Mitä olen touhunnut tässä kuluneiden vuosien aikana? Kotona on tullut poikien kanssa oltua siihen asti kun nuorempi täytti vuoden. Pääsin nimittäin töihin huskyfarmille ja siitä alkoikin poikien päiväkoti taival. Aluksihan siinä oli sulattelemista puolin ja toisin. Pojat sopeutuivat yllättävänkin hyvin uuteen arkeen. Äidille se taisikin olla isompi sopeutuminen kuin lapsille. Ongelmia ei ole ollut ja ovat paljon kehuja saaneet reippaudestaan. Vähänhän se naurattaa itseä, että koira-allergisena löydän itseni  huskyfarmilta töistä. Mutta allergialääkkeiden voimalla mentiin ja oli kyllä mahtavaa hommaa. Kausihan on jo loppunut, mutta seuraavaa kautta odotellessa. Mahtavinta oli päästä tutustumaan erinlaisiin ihmisiin, hyödyntämään englanninkieltä, koirien hoito ja se kun pääsi välillä itsekkin ajelemaan. Vauhtia kyllä riitti! Nyt sitten työt painottuneet taas avustaja puolelle. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. En jostain syystä näe itseäni toimisto- tai kauppatyöntekijänä. Istuminen ei oo mun jutttu. Mutta oikein mukavaa pääsiäistä kaikille ja mukavaa kesän odotusta!

- Janita